Tarkastelussa tiededokumentti: Sairauksien syntyperä ¾

Päätin kirjoittaa tiededokumentin mukaisen blogikirjoituksen, jossa käsitellään masennuksen syntyperää evoluutiohistoriasta nykypäivään. Pyrin kirjoituksessa tuomaan esille dokumentin sisältöä mahdollisimman kattavasti.

Ohjelmasarja tutkii yleisimpien sairauksien alkuperää ihmisen kehitysopin näkökulmasta. Mihin ja miksi ihminen on tarvinnut masentuneisuutta aikojen kuluessa? Miten sitä hoidetaan nykyaikaisin menetelmin? Kuinka sairastumista voisi ehkäistä?

Vastaus piilee ihmisen evoluutiohistoriassa. Masennus on yleinen vaiva. Masentunut kokee toivottomuuden tunteita ja pitkiä alakulon jaksoja. Sairaudesta kärsii yli 350 milj. ihmistä eri puolilla maapalloa ja määrä kasvaa. Japanissa masennuksesta kärsivien määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Masennuksen syntyperää tutkittaessa on havaittu, että se liittyy aivojen evoluutioon.

Mitä masennus on?

Esimerkkinä myyntitehtävissä työskennellyt japanilainen mies. Masennuksen oireita alkoi ilmaantua, kun hän sai työssään tärkeän projektin vastuulleen. Hän sairastui 7 vuotta sitten masennukseen. Hän kertoo dokumentissa tuntemuksistaan masentuneena. ”Tunnen itseni veltoksi ja saamattomaksi. Kuin ylläni olisi lyijypanssari. Tahdon vain käpertyä kasaan ja olla tekemättä mitään.” Hän kertoi, että välillä mieleen palaavat hänen aiemmin tekemänsä virheet. Hän elää ne läpi mielessään uudelleen ja uudelleen.

Hän joutui luopumaan työstään masennuksen vuoksi. Hänellä todettiin työperäinen stressi ja korkea stressihormonitaso. Stressin ja korkean stressihormonitason tiedetään tutkimusten valossa vahingoittavan aivoja. Hermosolujen toiminta häiriintyy.

Mitä ihmiselle tapahtuu kun hän masentuu?

Syy löytyy aivoista. Tutkimukset ovat osoittaneet seuraavanlaisia tuloksia.

Tutkimuksissa havaittiin aivojen tietyissä osissa surkastumista. Masennuksen synnyllä nähdään olevan kiinteä yhteys mantelitumakkeeseen. Mantelitumake tuottaa tunteita esim. pelkoja ja ahdistusta. Mantelitumake on aktiivisempi masentuneilla. Tumake on mielialaa säätelevä tekijä. Mantelitumakkeella on ollut tärkeä rooli evoluutiossa. Pienet selkärankaiset olivat pieniä ja haavoittuvaisia, niillä oli kuitenkin mantelitumake, joka havaitsi vaarat ja edisti näin ollen selviytymistä. Mantelitumakkeen ansiosta fyysinen suoritus aktivoitui. Puolustusmekanismilla on kiinteä yhteys masennukseen.  Mantelitumake kehittyi ensimmäisille kaloille reilut 500 milj. vuotta sitten. Se periytyi matelijoille, myöhemmin nisäkkäille ja auttoi suojautumaan saalistajiaan vastaan. Neurotieteilijä on mm. tutkinut kaloja saadakseen tietoa masennuksesta. Vertailussa käytettiin kahta erillistä parvea seeprakaloja. Toisessa akvaariossa kalat altistettiin pidemmäksi aikaa ääriolosuhteille. Seeprakalat joutuivat kuukauden ajan väistelemään petokalaa. Pelossa eläneiden kalojen stressihormonitaso oli huomattavan korkea ja jatkuva stressihormonin eritys aiheutti masennusta. Terveet seeprakalat uiskentelivat ympäriinsä ilman altistusta stressille eli petokalalle. Kroonisesti masentuneet kalat eivät juurikaan liiku akvaariossa vaan pysyttelevät sen pohjalla. Kroonisesti stressaantuneilla kaloilla ilmeni samoja masennusoireita kuin ihmisillä.

Tutkimusten mukaan jatkuva voimakas ahdistus tai pelko saa mantelitumakkeen toimimaan ylikierroksilla. Stressihormonia erittyy elimistössä ylenmäärin. Jos tila jatkuu pitkään hermosolut näivettyvät ja aivot kutistuvat. Tämäntyyppisestä vajaaravitsemuksesta kärsivät mm. aivot. Löydetään myös syy mieliala ja käytöshäiriöihin. Mantelitumakkeen liiallinen toiminta aiheuttaa stressihormonien liikaeritystä. Se vahingoittaa aivoja. Mantelitumakkeen alkuperäinen tarkoitus oli suojella vaaroilta. Ylikierroksilla käydessään se voi aiheuttaa masennusta.

Evoluution myötä kehittyi toinen triggeri, joka voi kehittää mantelitumaketta liikaa. Asia ilmeni tutkittaessa simpanssien käytöstä. Tutkimuslaitoksessa Washingtonissa tutkitaan simpansseja, jossa elinympäristö on simpansseille luonnonmukainen. Yksi tutkimuksen kohteena ollut naaras oli vetäytyvä ja pysytteli erillään muista simpansseista. Vaikutti siltä, että simpanssi Negra oli masentunut. Aiempi elinympäristö oli syynä Negran masennusoireisiin. Negra joutui viettämään puolitoista vuotta eristyksissä muista simpansseista, koska sen epäiltiin kantavan infektiota. Yksinäisillä simpansseilla on todettu korkeita stressihormonitasoja. Ero laumasta ja läheisistä ei ole normaalia ja se voi vaikuttaa käytökseen. Nisäkkäät elävät yleensä perheyhteisöissä tai laumoissa. Voimakkaat keskinäiset siteet edistävät niiden selviytymistä. Jos yksilö joutuu erilleen muista, se voi kiihdyttää mantelitumakkeen toimintaa ja näin ollen altistaa masennukselle.

Kolmas esille noussut tekijä on muisti. Muisti voi kiihdyttää mantelitumakkeen toimintaa. Muistoilla on kiinteä yhteys mantelitumakkeeseen ja siten myös masennukseen. Varhaiset ihmiset olivat alttiita vaaroille. Uhkaavien tilanteiden muistaminen oli eloonjäämisen kannalta tärkeää. Esimerkiksi afrikkalaiset heimot turvautuivat muistoihin ja kokemuksiin etsiessään ravintoa savannilta. Tutkiessa mantelitumakkeen vaikutusta muistiin on havaittu seuraavia tekijöitä. Mantelitumake ja hippokampus eli muistitoimintoja hallinnoiva aivojen osa ovat yhteydessä toisiinsa. Tunteita herättävistä tapahtumista jää voimakas muistijälki. Tapahtumat, jotka eivät aiheuta voimakkaita tunteita jäävät yleensä hippokampukseen ja unohtuvat. Ajan kuluessa useimmat asiat unohtuvat. Esim. voi olla vaikea muistaa mitä söi lounaaksi viikko sitten, mutta tunteita herättäneet asiat eivät unohdu viikossa. Kun pelkoa herättänyt tapahtuma palaa mieleen, mantelitumake reagoi voimakkaasti ja tämä altistaa masennukselle. Muistin alkuperäinen idea oli parantaa eloonjäämismahdollisuuksia, ironista kyllä muistot voivat myös piinata meitä.

Aivojen evoluutiolla on vielä yksi asia.

Floridan osavaltion yliopistossa on tutkittu varhaisen ihmissuvun edustajia. Voimme palata ajassa taaksepäin 1,9 milj. vuotta ja tutkia kielellistä toimintaa eli kykyä välittää tietoa toiselle. Muiden kertomat kertomukset voivat nostaa voimakkaita mielleyhtymiä. Mantelitumake saattaa aktivoitua pelkästään muiden kuuntelemisesta. Puhekyvyn kehittyminen mahdollisti tumakkeen kiihtymisen ylikierroksille.

Saalistajat, yksinäisyys, muisti ja kieli. Masennukselle altistavia tekijöitä on evoluution myötä kertynyt useita. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että ihmisillä on myös luontainen masennusta ehkäisevä mekanismi. Tutkittiin afrikkalaista heimoa ja että esiintyikö heillä masennusoireita kysymyslomakkeiden avulla, jossa kartoitettiin ihmissuhteita, toiveikkuutta, nukkumista, kokeeko vertaisuutta muiden kanssa ja onko osa perhettä. Tutkimuksen mukaan kenelläkään ei ollut masennusoireita. Heimon elämänmuoto oli sellainen, jossa kaikki jaetaan heimon kesken. Heimon keskuudessa vallitsi tasa-arvoisuus.

Minkälaista on elää tasa-arvoisessa yhteisössä, jossa masennus on tuntematon ilmiö?

Ruoka jaetaan tasan, yhdenvertaisuus on heille tärkeää. Heimolaiset kunnioittavat ja auttavat toisiaan, kukaan ei tunne oloaan syrjityksi. Ikäviä kokemuksia pystytään puimaan puhumalla niistä.

400 000 vuotta sitten ihmiset olivat taitavia metsästäjiä ja saaliin pyydystäminen vaati yhteistyötä. Ryhmän jäsenet olivat tasavertaisia ja ruoka jaettiin kaikkien kesken.

Kuinka tasaveroisuuden tunne ehkäisee masennusta?

Tutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että tasa-arvoisuuden tunne hillitsee mantelitumakkeen toimintaa ja ehkäisee masennusta. Tutkimuksissa on havaittu, että rikkailla ja köyhillä on selvä kuilu, joka hajottaa yhdenvertaisuuden tunnetta.

Maatalous-yhteiskunnan muotoutuminen muutti elinoloja ja tuottavuus lisääntyi. Tapahtui vaurastumista ja sosiaalinen asema määritti maalatalous-yhteisössä varallisuuden jaon. Ihmiset lakkasivat olemasta tasa-vertaisia ja eriarvoisuuden lisääntyessä ihmisistä tuli alttiimpia masennukselle.

Nyky-yhteiskunnassa tilanne on entistä kärjistyneempi. Eriarvoisuus työelämässä, taloudellinen epätasa-arvo, kaupungistuminen jne.

Yhteiskunnan kehittyessä elintaso on entisestään kehittynyt ja vauraus noussut. Tutkimusten mukaan n. 70 % asuu kaupungeissa. Tutkimuksessa verrattiin kaupunkilaisten ja maalaisten mantelitumakkeen aktivoitumista. Tutkimuksessa havaittiin, että maalaisilla tumake ei lähes ollenkaan aktivoitunut. Maalaisilla on laajempi tukiverkosto, kun taas kaupungissa asuvista lähes 80 % ei tunne naapureitaan.

Erityisen haavoittuvia ovat vähäosaiset. Esimerkissä brittiläinen mies menetti työnsä, talonsa ja perheensä. Hänellä oli alkoholiriippuvuus, jolla hän vahingoitti itseään, koska aika ajoin asiat tuntuivat liian vaikeilta. Havaittiin, että vastoinkäymisten kasaantuminen aiheutti brittimiehellä masennuksen.  

Kuinka asiaan tulisi reagoida?

Esikuvana ja tavoitteena voitaisiin pitää masennuksesta vapaata yhteisöä. Tarvittaisiin elintapojen muutosta terveellisempään suuntaan. Masennuksen hoidossa korostuu hoidettavan ja terapeutin välinen luottamus, jossa sidettä vahvistetaan yhteisillä aktiviteeteillä. Liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeässä roolissa paranemisen suhteen. Liikunta voi mm. edistää hermosolujen uusiutumista aivoissa. Tärkeitä ovat myös säännölliset rutiinit, päivänvalo ja unet. Säännölliset elämäntavat voivat ehkäistä stressiä. Tutkimuksen valossa yli 70 % kokee hyötyneensä edellä kuvatuista muutoksista.

Japanissakin on kokeiltu masennuksen hoitoa elämäntavan muutoksina. Japanilainen masennusta sairastava edellä mainittu bisnesmies kertoi, että esim. liikunta ja säännöllinen ravinto ovat edesauttaneet ja hän jaksaa olla nykyään osa-aikaisessa työssä osana yhteiskuntaa. On tärkeä olla ihmisten kanssa tekemisissä, jo pelkästään tervehtimisellä on väliä.

Vakavasta masennuksesta kärsivien aivoihin on mahdollista istuttaa leikkauksessa elektrodit, jolloin kyse on DBS-hoidosta eli aivojen sähkösimulaatiosta.

Kuinka sairastumista voisi ehkäistä?

Tarvitaan tukea. Sairaus on voitettavissa yhteisin ponnistuksin. Hyväksyvä, tasa-arvoinen, avulias ja muita kunnioittava yhteisö voi taata onnellisempia ihmisiä, jotka eivät jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Ihminen voi elää vapaana masennuksesta kun hän elää niin kuin hänen on tarkoituskin.