En tiedä mitään tärkeämpää kuin tuoda esille lasten maailmaa ja heihin vaikuttavia tekijöitä. Olen työskennellyt lasten päiväkodeissa tai hoitanut heitä yksilöllisesti ja huomannut lasten käytöksensä heidän tarpeitansa. Kun tarpeet ovat tulleet nähdyksi ja hoidetuksi tyytyväisyyden tunne paistaa kasvoilta. Jos lapsella ei ole ns. vakavia traumoja tai vaille jäämisen kokemuksia perustarpeiden täyttyminen takaa hyvinvoinnin säilymisen. He ovat lapsia, jotka ovat hyväntuulisia. Esimerkiksi hiljainen tyyppi ja huomaamaton lapsi saattaakin tarvita huomiota eniten. Hän on vain tottunut siihen rooliin, että on mukautuvainen, vaikka tarvitsisi yhtä lailla nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Yleensä tilassa on myös se tyyppi, joka on tottunut saamaan kaiken huomion ja käytöskin on sen mukaista. Alamme sopeutumaan erilaisiin rooleihin jo alle 3 – vuoden iässä. Tähän sopeutumiseen vaikuttavat perheen dynamiikka, mutta onneksi erilaiset ympäristöt tuovat myös erilaisia mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi. Esimerkiksi vanhemmat saavat kuulla päiväkodin työntekijältä, että heidän Lissunsa on todella rauhallinen ruokapöydässä tai että Viljo on tosi leikkisä ja muiden lasten kanssa toimeentuleva, kun kotona tai ystäväperheiden parissa lapset ovat aivan päinvastaisia. Suurin vaikuttava tekijä lapsen omaksumaan rooliin ja identiteetin kehittymiseen ovat ympäristöt, missä he viettävät eniten aikaa ja miten turvallista heidän on siellä olla.
Miten sitten tukea lasta ja terveen itsetunnon kehittymistä, jos roolit vaikuttavat vanhemmista hankalilta? Sen sijaan, että näkisit lapsesi vain yhdellä tavalla, katsotkin lasta päinvastoin kuin yleensä. Lapsi uskoo helposti itsestään sen mitä ulkopuolella olevat sanovat tai toteavat. Esimerkiksi teidän lapsellanne on ylivilkkautta tai keskittymisvaikeuksia (muutkin ovat asiasta maininneet) ja käytös lisääntyy sitä mukaan mitä enemmän asiaan keskitytte. Jos pysyt itse rauhallisena ja näet saman rauhallisuuden lapsessasi voit vaikuttaa siihen, miten lapsesi nähdään. En itse lisäisi tietyn ominaisuuden ilmenemistä lapsessa, jos siihen voi vaikuttaa havainnoimalla lasta uudesta näkökulmasta ja pyrkimällä samalla työstämään omaa rauhattomuuttaan. Lasten identiteetti kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana ja alkuun he monesti peilaavat vanhempiaan ja vanhempiensa ominaisuuksia. He eivät ole vielä kasvaneet siihen minkälaisia heistä tulee vaan he etsivät roolimalleja. Jotkin ominaisuudet vahvistuvat ja toiset heikentyvät. Lapsen kasvu on siten hyvin vuorovaikutusriippuvaista. En tiedä miten esimerkiksi masentuneen äidin vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen. Ja miten lapsi peilaa surua, mitä masentunut ei ole päässyt käsittelemään. Masentuneille äideille olisi siten tärkeä järjestää tukimahdollisuuksia ei äitiydessä vaan oman masennuksen selättämisessä.
Olen kehittänyt masennustestin, mikä antaa arvokasta tietoa nykytilanteestasi ja miten voisit päästä tilanteessasi eteenpäin. Jos sinulla on muutaman minuutti aikaa vastata kyselyyn niin laita sähköpostia osoitteeseen oikeamotiivi@gmail.com ja lähetän sinulle testin täytettäväksi. Pyydän sitten palauttamaan testin ja saat siitä kirjallisen palautteen. Näet myös @oikeamotiivi youtube-kanavalta lyhyen esittelyn testistä https://youtu.be/E16p08AUZNM?si=CWHG8LKF73cgRbwq 🙂
Iloa päivääsi, Pirita