Elämä on

Välillä tuntuu siltä, että mä en kyllä ymmärrä elämästä yhtään mitään. 🙂  Kaikenlaista tapahtuu, sitä tekee mitä tekee. Tekee asioita, jotka kiinnostavat ja asioita jotka ei kiinnosta pätkääkään. Sitä vaan elää päivä kerrallaan ja ottaa vastaan sen mitä tulee. Koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Täytyy kuitenkin uskaltaa elää, olla ja tehdä.

Mäkin kirjoitan, mutta en tiedä miksi. Alun perin kirjoittaminen lähti siitä, että se auttoi mua jäsentämään ajatuksia ja otin aikaa itselle. Syntyi oivalluksia, purin tunteita, joskus turhautumista, vihastumista tai iloa koetuista asioista elämässä. Joskus ei ole ollut mitään sanottavaa mutta silti on kirjoittanut. Ehkä jokaisen tulisi kokeilla kirjoittamista.

En tiedä mikä kirjoittamisen todellinen tarkoitus on muuta kuin kirjata ylös ajatuksia ja mielipiteitä. Ehkäpä se, miten omasta perspektiivistä katselee maailmanmenoa. Jonkun mielestä ajatukset ovat varmasti vähän outoja, joku ei ymmärrä ollenkaan mitä yritän sanoa ja joku vaan muuten seuraa tai lukee mitä tuonkin päässä liikkuu. Aivan sama loppukädessä mitä itse tai muut ajattelee. Jos jotain haluaa tehdä, niin sitten sitä varmaan kannattaa tehdä.

Joskus jostain tekemisestä saa valtavasti iloa mutta ei aina. Ei kirjoittaminenkaan aina tunnu kivalta. Joskus päässä ei liiku mitään eli tekstiä ei synny tai sitten ei ole muuten mitään sanottavaa. Kaikenlaiset fiilikset kuuluvat elämään. Kirjoittamalla sitä yrittää ymmärtää elämää ja ihmisenä olemista. Joskus tuntuu siltä, että ymmärtämisessä onnistuu ja joskus huomaa, että asiaa voi katsoa aivan eri tavalla kuin miten itse näkee. Se tekee elämästä mielenkiintoista.

En hirveästi ota kantaa maailmanmenoon, jos otan, niin pyrin katsomaan asiaa monelta kantilta. Silti katsontakantoja on yhtä monta kuin on ihmisiä. Mielellään kuulisin mitä muut ajattelee asioista. Toisten ihmisten kautta oppii aina uutta. En ymmärtäisi elämästä yhtään mitään ilman muita ihmisiä. Olen siten kiitollinen kaikista kohtaamistani ja olemassa olevista ihmisistä elämässäni.

Olen huomannut, että meissä on ihmisinä valtavasti eri puolia. Voi samaistua melkein keneen tahansa tai ainakin ymmärtää. Ihmettelen välillä sitä miten samanlaisia kuitenkin olemme. Meistä vain näkyy eri puolia, eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Toisten seurassa voi tuntea kuuluvansa joukkoon ja joskus ei tunne oloaan yhtään kotoisaksi. Ihmiset ovat silti aina mielenkiintoisia ja on hienoa oppia tuntemaan heidät esimerkiksi vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus tuo elämään sisältöä ja rikkautta, joten ota yhteyttä jos siltä tuntuu.

Eipä mulla tällä kertaa sen enempää pohdintoja. Toivon kuitenkin paljon rakkautta ja hyvää oloa juuri sulle!

WP_20151012_001 (2)